Heinäkuuni pähkinänkuoressa

Elokuuni alkoi vähän huonosti, joten ajattelin sitten muistella heinäkuuta ja parempia aikoja.

Paras päivä: Oma syntymäpäivä oli varmaan aika lähellä täydellistä. Upea ilma, hyvä fiilis ja täydellistä seuraa. Olimme piknikillä järven rannalla.
Paras reissu: Teemun mökki vm. 2010
Parhaat juhlat: Siskoni 20-vuotissynttärit. Tai viime perjantain miitti. Vaikea valinta.
Paras biisi: Alice Cooper - Billion dollar babies, Mariska & Pahat sudet - Hurrikaani
Paras kirja: Lahdenperä, Johan: Maailman juoni
Paras elokuva: Star warsit! 8D Noloa edes tunnustaa, etten ollut nähnyt niitä ennen tätä kesää.
Paras televisiosarja: Penn & Teller: Bullshit!

Muuta huomioitavaa: Kokonaisuutena hemmetin hyvä kuukausi. Hyvät ilmat jatkuivat melkein koko kuun. Tutustuin hirveän moneen uuteen ihmiseen. Pääsin pariinkin otteeseen pois pk-seudulta. Työttömyys ei ärsyttänyt enää yhtä paljoa kuin kesäkuussa, mutta vielä ei häirinnyt ajatus koulun alkamisesta.

Sananvapaus vs. paperinukke

Seksuaalilainsäädännön tarkoitus on vain ja ainoastaan suojella ihmisiä (ja eläimiä joissain tilanteissa). Uhriton seksuaalirikos tuntuu jo käsitteenä kummalliselta. Toisinaan kuitenkin kiihkomielisyys nostaa rumaa päätään ja kaikki vähänkin rikosta läheltä liippaava tuomitaan.

Lapsiporno on yksi niistä asioista, joista jokaisella tuntuu olevan vahva mielipide, ja josta ollaan ensimmäisenä tuomitsemassa kovallakin hinnalla. Tänään ajatuksen-, julkaisun- ja sananvapautta kunnioittava sydämeni itki pari kyyneltä lukiessani uutista Aamulehden sivuilta. Ruotsissa sarjakuvankääntäjä on tuomittu lapsipornon hallussapidosta. Ikävää jo sinänsä, mutta vielä ikävämmän jutusta tekee se, että lapsiporno oli piirrettyä, japanilaista manga-sarjakuvaa. Tuomarin mielestä lasten oikeudet olivat tällä kertaa tärkeämpiä kuin sanan- ja julkaisunvapaus, ja siksi hän tuomitsi kääntäjän sakkorangaistukseen.

Piirretty lapsiporno sattaa kuulostaa inhottavalta, mutta jos nyt otetaan aivot käteen, niin minkä ihmeen lasten oikeuksia tässä ollaan puolustamassa? Kenen oikeuksia piirroksia katselemalla on loukattu? Oikea lapsiporno on, kuten sen pitääkin olla, laitonta. Lain tarkoitus on nimenomaan suojella lapsia hyväksikäytöltä. Mutta ketä tai mitä suojellaan piirrosten kriminalisoinnilla? Piirroshahmoille ihmisoikeudet? Väärin koska ällöä? Tuomittavaa koska oikeassa elämässä tämä olisi ällöä? Vastenmielisyys tai vahva tunnekuohu ei koskaan, missään tilanteessa tulisi olla rikollistamisen syy.

Tämä Ruotsissa, mutta entäs meillä? Kyllä vain, oikeusministeriön työryhmä valmisteli ehdotuksen, jossa "sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen" kiellettäisiin. Tämä mahdollistaa myös fiktiivisen materiaalin katselusta, tuottamisesta tai hallussapidosta rankaisemisen. Tämä perustellaan sillä, että fiktiivinen lapsiporno voi edistää lasta vahingoittavien ajattelumallien sallimista. Ihanko jopa samalla tavalla kuin väkivaltaviihde? Ehdotus herättää muitakin kysymyksiä. Voisiko esimerkiksi piirtämäni tikku-ukko olla sukupuolisiveyttä loukkaava lasta koskeva esitys? Otetaanko piirroksen todentuntuisuus huomioon, vai riittääkö tuomitsemiseen se, että omistan vilkkaan mielikuvituksen, eikä piirroksen täten tarvitse olla niin näköinen?

Suomessa vielä toistaiseksi on sanan- ja julkaisunvapaus. Vahingollisen tai loukkaavan materiaalin kohdalla vapautta ollaan tietenkin rajoittamassa, mutta miksi ihmeessä rajoittaa niissä tilanteissa, kun materiaalin levittämisestä ei ole haittaa, eikä se vahingoita ketään edes epäsuorasti? Tässä ollaan unohtamassa lapsipornolakien perimmäiset syyt ja ollaan vaivuttu hysteriaan, jonka vallassa ollaan tuomitsemassa kaikki, koska siksi. Kunhan ketään ei ole satutettu tai hyväksikäytetty, valtiolle tai KRP:lle ei pitäisi kuulua mitä kukin piilottelee pöytälaatikoissaan. Meidän vapautemme kustannuksella ei pitäisi suojella piirrettyjen lasten oikeuksia, eikä meidän vapauttamme tulisi rajoittaa vain koska hysteria ja ällötys. Tämänkin olisi luullut olevan niin itsestäänselvää, mutta ei.

(Koska aihe on arka, huomautan vielä erikseen etten missään nimessä kannata aitoa lapsipornoa. Lasten vahingoittaminen ja sillä rahastaminen on törkeää ja ehdottoman tuomittavaa. Kuitenkin fiktiivinen lapsiporno tulisi pitää erillään aidosta, ja niitä pitäisi koskea eri lait. Työryhmän ehdotuksessa oli hyvääkin asiaa, kuten hyväksikäyttötuomioiden kovennusta, jota kannatan täysillä.)

"Ain't she pretty she's a birthday girl"

Sain synttärilahjaksi uuden puhelimen, Nokia 6700 Sliden. Koko päivä onkin mennyt sillä leikkiessä. Yhden päivän testauksen perusteella tuntuu melkoisen täydelliseltä tämä, löytyy oikeastaan kaikki mitä puhelimeltani kaipailen. Netti pelittää hyvin, sopiva näppäimistö, yllättävän tarkka kamera ja pätevän oloinen mp3-soitin. Myöhemmin saa vielä nähdä miten akku kestää ja millainen tuo on käytössä, mutta hyvältä vaikuttaa!

Haluan, että puhelimessani on eri soittoäänet eri soittajaryhmille. Tahdon tietää jo ennen puhelimen katsomista että kuka soittaa, tai jaksaako ylipäätään edes kiiruhtaa vastaamaan. Useiden eri soittoäänten hankkiminen saattaa kuitenkin olla nihkeää. Millään ei viitsisi niitä tilailla netin huijausfirmoilta, mutta koneelta löytyvissä biiseissa on usein joku alkuhiljaisuus tai muuten vain laimeata musisointia hyvien osuuksien tiellä. Kuitenkin uuteen puhelimeen oli uutta soittaria saatava. Suureksi avuksi osoittautui jälleen vanha tuttu MP3 direct cut -niminen ohjelma. Sen avulla biisejä voi leikkailla mielensä mukaan, lisätä niihin taukoja tai häivytyksiä ja säätää volumea omille korville sopivaksi. Leikkelin tämmöisistä kappaleista 4 uutta puolen minuutin mittaista soittoääntä noin viidessä minuutissa, eli nopeaa ja helppoa on elämä tämän vehkeen kanssa.

Sielunelämää

Mökiltä on kotiuduttu ja sielu on nauttinut. Lepäämisen lisäksi tuli vierailtua Mäntän kuvataideviikoilla Kyseessä on siis nykytaiteen näyttely, jossa niin tunnetut kuin uudemmatkin osaajat pääsevät esittelemään tämän hetken suomalaista kuvataidetta. Tunnen nykytaidetta todella huonosti, eikä näyttelyssä ollut minulle tuttuja nimiä esillä, mutta muutaman nimi jäi mieleen positiivisessä mielessä.

Hanna Kanto. Upeita töitä, "lumimyrskyn" näköisiä kuvia ja eläviä, muutaman viivan yksityiskohtia. Töitä oli esillä muutama, ja ne oli aseteltu yhdelle korkealle seinälle. Jäi tuijottamaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Ehdottoman tunnelmallisia ja kauniita kuvia.

Syksyn viimeinen aamu, 2010

Kristiina Uusitalon tämä kuva jäi erityisesti mieleen. Rauhallisen värinen ja jotenkin teoksesta tulee mieleen CMX:n kappale Kylmänmarja. Tämän ottaisin seinälleni.

Kaikilla aistieni raajoilla II, 2009

Astuessani Katja Tukiaisen töiden eteen en oikein tiennyt mitä ajatella. Tila täynnä vaaleanpunaista ja seinää koristi 11 metriä korkea sarjakuvamainen tyttö. Hauska ja takuulla mieleenpainuva

Paradis a, 2010

Kuvataiteen lisäksi ehti toki mökkilaiturillakin lepäillä. Koska olen vieläkin ihan mökkifiiliksissä ja nyt kun pääsin kuvien laittamisen makuun, laitanpa pari kuvaa mökkimaisemistakin. Tästä ei sitten tule tapaa.

Paahtoleipäherneytymä

"Tehokkain tapa pilata päivä on hyvän leivän toivossa kävellä leipäkaapille vain huomatakseen, että maukkaan paahtoleivän sijasta pussissa onkin enää jäljellä vain kantapalat, joita kukaan ei halua. Kantapalojen olemassaolon tärkeys onkin asetettu kyseenalaiseksi. Tein pientä tutkimusta; yksikään ystävieni talouksista ei tunne tarvitsevansa kantapaloja. Tulokset olivat itseasiassa päinvastaisia. Jokainen vastaaja oikeastaan toivoi pääsevänsä eroon näistä turhakkeista. Ne aiheuttavat turhaa päänvaivaa, suoranaista vittuuntumista ja yksinkertaisesti nälkiintymistä. Mutta miksi nämä hirvitykset ovat vieläkin leipäpusseissamme ja päiviemme pilaajina?

Itse tuotteesta, mainonnasta, nettisivuista ja pakkauksesta päätellen tuotteen kohderyhmään kuuluvat perheenäidit, jotka ostavat tuotetta hyvinvoinnin toivossa perheelleen. Mutta miten käy kun paahtoleipäpussissa on jäljellä enää kannat? Äiti on säästänyt ne aamuksi lapsille - osaksi hyvyyttään, osaksi koska ei itse näitä halunnut syödä - mutta miten reagoivat lapset, kun huoltaja yrittää tyrkyttää heille näitä epäkelpoja viipaleita? Aamupala on tunnetun fraasin mukaan päivän tärkein ateria, mutta miten nyt lapset jaksavat koulussa, kun eivät huolineen näitä hirveitä kannikoita ruoakseen? Koulumenestyshän tällaisessa kärsii, fyysisestä sekä henkisestä kehityksestä puhumattakaan.

Mutta onko vika lapsissa kun eivät syö? Vai äidissä kenties, hänhän ei ollut ostanut lapsilleen syötäväksi kelpaavaa leipää?

Vika on eittämättä paahtoleivän valmistajissa. He tietävät, ettei kantapaloja kukaan koskaan tulisi syömään, mutta miksi he siitä huolimatta tunkevat nämä paahtoleipäviipaleiden irvikuvat mukaan kelvollisten yksilöiden joukkoon?

Yksi sana: salaliito. Niin pahalta kuin tuo kuulostakin, pidän tätä todennäköisenä vastauksena tähän vitsaukseen. Nyt kun olemme todenneet kantapaloista lapsille aiheutuvat koulutukselliset menetykset, voimme olettaa etteivät leipätehtailijat halua Suomen nuorison kehittyvän älyllisesti täyteen ihmisen mittaan. Suomen nuoret jäisivät siis, epäkorrektia ilmausta käyttäen, henkisesti vajaiksi. Entä mitä tämä hyödyttäisi leipävalmistajia?
Heidän eläkeikänsä pysyy korkeampana, kun ei ole älykästä ja koulutettua, nuorempaa ja vetreämpää väestöä heidän työpaikkojaan viemässä. He kokevat meidät nuoret, Suomen toivon, uhkana itselleen. He varjelevat asemaansa säilyttämällä painajaismaiset kantapalat pusseissa.

Ne perkeleet."

Löysin arkistojen kätköistä oman tekstini vuodelta 2006. Tällaisina hetkinä sitä miettii että mitä hemmettiä mä olen vetänyt tuolloin.

Musiikkia kaikissa muodoissa

Olin perjantaina paikallisessa baarissa katsomassa kaverini kaverin bändin keikkaa. Tarkoitukseni oli kirjoittaa tänne syväluotaava analyysi kuvien ja musiikkinäytteiden kera, mutta kaikki meni pieleen. Kameraa ei ollut ja koska bändi on aloitteleva, ei sillä ole edes nettisivuja vielä, saati musiikkia Internetissä. Tyydynkin siis sanomaan vain, että vanhoja rock klassikoita (Led Zeppelin, Iron Maiden, Dio, Deep purple, Black Sabbath, jne) soittava Almost Human on mahtava bändi. Lavameininki hallussa ja upea laulaja. Kuten eräs radiokanava sanoisi, asenne on rock.

Lähden huomenna mökille muutamaksi päiväksi. Ajomatka on rasittavan pitkä, joten halusin polttaa istelleni CD-levyjä matkan ratoksi. Ongelmaksi meinasi muodostua musiikittomuuteni. Kuuntelen kaiken musiikin Spotifyn kautta, joten koneelle ei ole tullut hankittua kuin pari hassua biisiä. En ole warettanut musiikkia sitten Spotifyn löytämisen, enkä halunnut aloittaa nytkään. Onneksi löysin ratkaisun YouTubevideoista ja mahtavasta ohjelmasta, YouTube Downloaderista. Sen avulla YouTubevideot ladataan koneelle ja ne voidaan muuttaa muihin formaatteihin, esim. MOV, MP3 ja AVI. Etsiskelin siis haluamani musiikkivideot YouTubesta, latasin ne koneelleni ja muutin MP3-muotoon. Sain poltettua kaksi yyberin menevää autolevyä hetkessä ja juuri haluamillani kappaleilla. YouTube Downloader on täysin ilmainen, eikä sen mukana ei tule pakollisia mainosohjelmia tai muutakaan roskaa koneelle. Helppokäyttöinen, nopea ja kevyt. Suosittelen! (Laillisuudesta ei sitten olekaan takeita, mutta pikkuvikoja semmoiset)

Kuten mainittu, huomenna lähden mökille. Internettiähän siellä ei ole, eikä tosin minullakaan kannettavaa, joten pitää keksiä ihan muita huvituksia. Oiva tilaisuus saada viimeinkin luettua aloittamani kirjat loppuun. Niistä ja muusta juttua sitten myöhemmin.

Keskiviikkoyön tunneskaala

Ahdistaa kuumuus ja jaksamattomuus mennä suihkuun, kun viiden minuutin päästä olisi sama kuin nyt.
Inhottaa pitkäkoipinen lentävä mikä-lie-ötökkä, joka on vallannut ikkunani sängyn vierestä. Kostoretkellä eilen tappamani puolesta. Odottaa kunnes nukahdan.
Ärsyttää Piraattipuolue.
Rasittaa blogit, joissa on enemmän kuvia kuin tekstiä. Ellei ole valokuvausblogi. Ne saavat anteeksi.
Raivostuttaa ihmiset, jotka ovat tuhrineet kaikki keskustelupalstat täyteen asekieltoa.
Turhauttaa Metropolian hakutoimiston tietokonevika. Ihmiset ovat varmasti mukavia.
Surettaa Ristiinassa kadonnut pikkupoika.
Epäilyttää jatkuva kieltojen lisääminen ja vapauden rajoittaminen.
Arveluttaa pöydälle unohtunut viini.

Hiukset märkinä nukkumaan.